Juu.. siis aina kun jokin menee pieleen niin
mönkään menee kolme asiaa peräkkäin.
Aina
Siispä tässä taas pohdittavaa ja naurettavaa vähäksi aikaa.
Kun meillä oli toistaviikkoa sitten vesivahinko.
Keittiön vesiputki oli alkanut yöllä vuotaa ja lattia tulvi.
Juu... sepäs vasta mukava yllätys heti aamusta.
Sopii muuten todella hyvin normaaliin aamurutiiniin. (hahhah)
Elikäst.. laitoin lapsille nakit aamupalaksi (pieninkin voi ne syödä itse käsin)
Itse kuivailin lattioita, irrottelin listoja ja muuta mitä keittiöstä irti sain, jotta pääsin kuivaamaan
ja tarkastelemaan vahinkoja.
______________________________________________
--Ai niin... iskä olikin jo lähtenyt töihin aamulla huomaamatta veden tuloa.
Siis olin yksin lasten kanssa--
______________________________________________
juu siis jatketaanpas.
etsin vuotokohdan ja yritin eristää sen.
Hain esille putkikitin, hamppunarun, putkieneristysteipin, työkalut ja pussin jossa on putkiliittimiä sun muuta.
Soitin mieheni veljen hätiin, koska minun oli laitettava lapset lähtökuntoon reppuineen päivineen ja aika oli käymässä vähiin.
Etsin vielä lämminilmapuhaltimen, jotta jos mahdollista se kuivattaisi märät lattiat ja seinän.
Tämän kaiken takia en siis ollut itse syönyt mitään ja hampaatkin jäi pesemättä...
Nappasin jääkapista mukaani sen ainoan mikrohampurilaisen joka (suht tyhjässä) jääkaapissamme sattui olemaan, ajatellen että pääsen syömään sen kun pääsen työpaikalle.
No onnistuin kuin onnistuinkin saamaan laspet ajoissa hoitoon ja itsekin kerkisin töihin ajoissa.
Töissä oli "juoksutehtävä" , siis kiireellinen juttu, joten syönti sai vielä odottaa.
Toisaalta jossain vaiheessa se nälkäkin pääsi unohtumaan kun touhua oli.
Kahdentoista aikaan sitten alkoi taas nälkä kurnia ja päätäkin jo särki. Ah ihanaa päästä vihdoin asiakastilan hälinästä rauhalliseen hiljaiseen keittiöön, istahtaa ja huoahtaa. !! Ruokaa!!! jes. Avasin pikimmiten hampparipaketin ja viskasin mikroon. Levittelin sen sitten lautaselle laittaakseni tujauksen ketsuppia väliin.. voi P.******.. Se pihvi oli ihan valkoisen homeen peitossa. Olin niin kiukkunen.. viskasin hyvin dramaattisen sanelun saattelemana sen hampparin roskiin ja kipaisin kauppaan.
Kuten sanonta kuuluu: "Ei kahta ilman kolmatta"
Kolmannesta huonosta tuurista en viitsi edes kertoa...
ja kyllä, sekin tapahtui.
Siis kun jotain ikävää sattuu,
niin voi olla varma että samana päivänä tapahtuu myös muuta.
Kolme kertaa.
