Heipä taas. Ihana raikas syksy. Piristävää.
Kävin pihamaalla haukkaamassa raitista ilmaa.
Jaa että mitäs ollaan touhuttu sitten sen viikon pituisen kesälomajakson jälkeen? No mie olin pari päivää Helsingissä loma viikon päätteeksi. Sunnuntaina 6.9. lähdin jo aamupäivällä lentokoneella Hesaan Mieheni tädin luokse. Kävimme Kädentaito-messuilla ja kahvilassa. Luulin ettei Helsingissä ole mikään auki sunnuntaisin. Noh olipahan vain ja moni kahvila oli täpötäynnä. Mukavan rauhallista tosin normaaliin arkipäivään verrattuna.
Maanantaina kuljeskelin yksin kaupungissa. Kiertelin kirppiksiä ja lastenvaateliikkeitä. Mukanani kartta ja julkisenliikenteen aikataulukirjanen. Kaikki muu oli helppoa, mutta linja-autoilla en kulkenut. Hankalaa aloittelijalle. :)
Helsinki on kaunis kaupunki ja nähtävää on paljon.
Tiistaina oli työpäivä. Istuin pitkän päivän markkinointikokouksessa. ja illalla mieheni täti vei minut lentokentälle. Oli taas kotiin paluun aika. Helsingin vierailut ovat olleet mukavia ja olen kiitollinen majoituksesta ja mukavasta seurasta. Tämä vain oli viimeinen Hesan vierailu hyvin pitkään aikaan. Joten nyt odotamme tädin vierailuja tänne Tornioon.
Kotiin paluu tiistai-iltana. Noh.. odotin niin kovasti näkeväni lapset ja mieheni Kemin kentällä, että unohdin kirjani lentokoneeseen. Pojat olivat käyneet tulomatkalla pizzeriassa ja saatiin syödä iltapalapizza autossa. Kello oli jo lähemmäs kymmenen illalla kun olimme vihdoin kotona.
_________________________________________
Ja keskiviikkona sitten alkoivat ongelmat: Olin ollut töissä aamu 8 alkaen noin 3-4 tuntia, kun vatsa alkoi mennä kovaksi ja selkää kihelmöi ja nipisteli. Näin kävi useamman kerran , siis supisteli. Olo meni niin hankalaksi, että soitin neuvolaan ja menin sitten käymään siellä. Tuttu neuvolahoitaja lähetti minut Kemiin synnärille tarkistukseen. Matkalla supistukset vain pahenivat. Eivät ne kipeitä olleet, mutta tukalia ja säännöllisiä. Tutkimuksen jälkeen jouduin siis jäämään sairaalaan tarkkailtavaksi ja tiputukseen. Olin sairaalassa kaksi vuorokautta ja pääsin kotiin -sairaslomalle kahdeksi viikoksi, jonka jäkeen taas tarkistukseen Kemiin. Olen siis maannut kotosalla yli kaksi viikkoa ja sain taas kaksi viikkoa lisää lomaa ja lepoa.
Lapset ovat olleet päivät hoidossa, jotta saan levätä.
Supistuksia tulee joka päivä ja pitemmän jalkeilla olon jäkeen useammin. Saan ne kyllä rauhoittumaan kun makaan aloillani. Välillä iskee kauhea huoli vauvan hyvinvoinnista, kun pienen pitäisi pysyä masuasukkina vielä kolme kuukautta.
Autolla ajaminenkin on ongelma, mutta kun on vietävä lapset hoitoon aamulla. Olen kahtena aamuna vienyt heidät itse, kun ei ole ollut ketään muuta kuskia. Muuten saan kiittää äitiä ja mieheni veljeä avusta. He ovat vuorotelleet kaksi viikkoa aamuvientien kanssa.
________________________________________________
Perunan nostokin oli ja harmittaa kun en voinut olla avuksi. Istuin kyllä jonkin aikaa seurana pellolla. Eetusta oli kovasti apua pottujen kärräämisessä ja pikkuvelikin touhusi polkutraktorin kanssa pellolla.
Viime viikonloppuna kävimme tuossa lähimetsässä noin 3 km: n päässä "retkellä". Söimme eväät (lämmintä kaakaota ja keksejä) auton luona ja lapset saivat tutkia mitä metsästä löytyy. Minäkin hissukseen kävelin heidän kanssaan metsätien viertä tutkimassa sammalia ja kiviä ja ...
En meinannut päästä autolle takas. piti istua kivelle lepäämään kun alkoi vatsa "kovistella". Ajoimme kotiin ja sain maata sohvalla taas hyvän aikaa. Mutta voi kun lapset tykkäsivät kun pääsivät metsään. Ja pienimmälle tuntuu olevan kovin tärkeää että äiti on mukana.
______________________________________________________
Nyt tänään en päässyt matkaan retkelle. Olen kotona ja lepäilen. Harmittaa.
Mutta toivottavasti pojilla on kivaa ja saan kuulla mukavia ja värikkäitä tarinoita tämän päivän tapahtumista kun he palaavat kotiin. :)
