maanantai 9. helmikuuta 2009

Keskustelusta lähtenyttä..

Keskustelin tässä ystäväni kanssa jokin aika sitten 
oman yrityksen laittamisen mahdollisuudesta.
Tämä tai samantapainen keskustelu on käyty ennenkin
uudelleen ja uudelleen.
No hän mietti, miksi en minä ole laittanut omaa yritystä jo
aikaa sitten, kun kerran "olen käsistäni kätevä".
(-Kiitos kohteliaisuudesta-)
Vastasin etten ole uskaltanut.
Hän pyöritteli silmiään ja ihmetteli..  
että kun osaa niin sitä pitää hyödyntää.
ja että hänkin tekisi niin jos vain osaisi.
------------------
Juupa juu. Mielestäni kuka tahansa osaa jos vain haluaa.
Oppia ikä kaikki! Niinhän?
Pitää vain löytää se oma tyyli ja päästää
oma sisäinen taiteilijansa valloilleen.
Kyllä se onnistuu.
En minäkään osaisi ellen olisi kokeillut ja opetellut.
Jo pikkutyttönä  katselin kun äitini ompeli vaatteita ja vaikka mitä.
Minäkin opettelin  ja pidän siitä että saan luoda jotain omaa.
Taiteellisuus kulkee suvussa. Niinhän sitä sanotaan, mutta
kyllä on pitänyt kokeilla jos jonkinlaista ennen kuin löysin
oman tyylini ja opettelen edelleen uutta. Kokeileminen on kivaa.
Entä olisinko ikinä teini ikäisenä kuvitellutkaan
rakentelevani itse huonekaluja???
EN.
Mutta, kun 17 vuotiaana sain yllättäin inspiksen tehdä jalkalampun.
Juu-u.  Sellaisen kivan pienen pöytälampun.
Ostin markkinoilta sievän valkoisen kipsipatsaan, hain
rautakaupasta  johtoa, kytkimen, lampun ym tarvittavaa. :)
Etsin kotoa puuvajasta sopivan puupalan lampun jalaksi ja
ohuen metalliputken sahasin irti vanhasta lattiajalkalampusta.
En muista mistä lampun varjostimen ostin.
No sitten koitti kasaamisen aika. Hitsi.
Etsin isäni hiomakoneen ja pyysin sitten näyttämään
miten se toimiikun pitäisi saada tämä puupala hiottua.  
No iskä näytti, mutta hioi sitten itse sen puupalan.
Hain porakoneen ja pyysin näyttämään miten sitä käytetään ja
mikä olisi paras tapa porata reiät puupalaan kahdelta sivulta
metalliputkea ja johtoa varten..  ja isäni näytti ,
mutta porasi sitten reiätkin valmiiksi.
Otin putken pätkän esiin ja kysyin (varovasti) että
millaisella terällä tähän voisi reiän porata?
Hän neuvoi millaisia teriä käytetään mihinkin materiaaliin...
tuon putken kylkeen tarvittavan reiän taisin kuitenkin porata itse.
En ole ihan varma.   Muisti pätkii ;)
No siinäpä sitä sitten. Kasasin lampun ja johdotin ihan itse.
Hyvä siitä tuli ja oli käytössä monta vuotta.
Ei vain ihan täysin oma tekemä :)
Olen monesti miettinyt miksi isäni teki nuo hommat ??
Innostuiko itsekin niin, että tekaisi työn ennen kuin kerkisin kieltää. ;)
--------------------------
Siitä se innostus huonekalujen  ja
koriste-esineiden tekemiseen sitten lähti.
Kun sitten muutin mieheni luo asumaan 20 vuotiaana
sain vapaat kädet tehdä mitä halusin.
Oli tilat ja vehkeet joilla tehdä töitä.
Miesvaltaisessa perheessä kun työkaluja ja
materiaalia oli ja niitä sai käyttää.
Ei kummosempia varoitteluita tai
epäileviä kulmien kurtisteluja.
Ei epäilyjä sen takia että olin tyttö.
Ei muuta kun saha käteen ja töihin ;)
Ainoa laite johon en suostu koskemaan on sirkkeli.
Leikkaisin taatusti sormeni irti.
----------------------------
Olemme mieheni kanssa kunnostaneet huonekaluja,
Mieheni on tehnyt itse huonekaluja ja
minäkin olen tehnyt ihan itse huonekaluja.
----------------------------
Äidillä, Isällä ja Miehelläni
on ollut suuri vaikutus siihen mitä nyt olen ja osaan. 
Kiitos siitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti