Vain elämää:::

"Vain elämää". Kumma sanonta. Jos sen tarkoitus on lohduttaa, niin ...

Tästä päästäänkin taas pohdintoihin :)
Kun olen ihmetellyt kuinka muilla perheillä on aikaa ja virtaa matkustella ja tehdä vaikka mitä kivaa. Kun met ei ikinä päästä mihinkään eikä "ex tempore" lähdöt takuulla onnistu. Kaikki pitää suunnitella etukäteen. On kovasti näyttänyt siltä, että muilla on paljon kivempaa ja ihmetellen olen kuunnellut kaikkia hassunhauskoja ja jännittäviä sattumuksia joita he ovat kerinneet kokemaan. (ja paino tuolle kerenneet sanalle). Oma elämä on tylsää! ...vai onko sittenkään???

Tämän viimeisen viikon sisään on tapahtunut niin paljon kaikenlaista, että ...
---- --------------------------------------------------

Äitienpäivänä sunnuntaina 9.5.2010 lähdimme ajelulle, niinkuin joka äitienpäivä olemme tehneet. Emme kauaksi kotoa päässeet kun hämmästyneinä pysäytimme auton tienlaitaan. Kaksi poroa tuli tiellä vastaan meidän kaistaa, suoraan kohti. Toinen niintä oli valkoinen. Sitten tajusimme että ne juoksevat ja niiden perässä tulee koira. Vain pari metriä auton nokan edestä ne kääntyivät pellolle ja jatkoivat menoaan pellon toiseen päähän ja metsään, koira edelleen perässään.
Ja vasta silloin huomasin, että olisi voinut kuvata kameralla tai videokameralla. Autossa oli 3 kameraa. Voihan v........ Eetu kerkisi ottaa valokuvan, mutta vasta kun porot olivat jo pellolla menossa, eli poron persuksista taas mojova kuva. Mistähän johtuu, että aina kun poroja yrittänyt kuvata niin persus kuvassa kun ehtivät kääntyä poispäin kamerasta :)

Lisäksi mieheni teki minulle äitienpäivälounaan. Olin jo viikkoja aiemmin sanonut että tahdon päästä ravintolaan syömään ihan vain kahdestaan. No ei kyllä oltu ihan vain kahdestaan kotona, mutta ruoat mmmm nam. Kermayrttiperunat, pippurilehtipihvit, sipuli-pepperoni muhennos ja jälkiruoaksi leivitettyä, voissa paistettua Brie-juustoa päärynänsiivujen kanssa.


Ti 11.5.2010
Kahden pienimmän lääkärineuvola oli tänä päivänä. Kaikki hyvin. Pojalle saatiin lähete labraan. Tutkitaan onko hänellä mahdollisesti allergiaa maidolle tai viljalle.
Lääkärissä käynnin jälkeen haettiin isoveli mummon luota. Mummon pihalle kun päästiin, niin päästiin aitiopaikalta seuraamaan kuinka harakka valitsi pesänteko tarpeita. Ihan autopaikan vieressä on tehty puita ja pistetty oksia silpuksi. Maahan oli jäänyt jos jonkinlaisia oksan palasia. Siinä se harakka nosteli risuja nokallaan ja puntaroi mikä olisi sopivin pesään vietäväksi. Se valitsi ison kaksihaaraisen risun ja lähti hieman vaivalloisesti lentoon ja ihan meidän auton ikkunoiden läheltä lensi. Se oli hauskaa katsottavaa.


Lähdimme iltapäivällä keminmaasta ostamaan kirsikkapuita. Pojille on istutettu 3 vuotta sitten omenapuut ja nyt tytsille sitten kirsikkapuu. Toinen puu oli sitten kai minulle :)
No siis mieheni aikomuksena oli, että haetaan ne kirsikkapuut ja mennään sitten Citymarketiin ruokaostoksille. Mieki ajattelin että joo sopii. Omenapuut oli kuljetettu kotiin auton peräkontissa, mutta nämä....hitsi. Kunnes mieheni haki net puut Agrimarketista. Net oli pitempiä ja oksakkaampia kuin omppupuut oli olleet. . Meillä ei peräkärryä ollut matkassa ja maksetut puut. Kyytiinhän net piti saaha. Kysyin kyllä , että eikös siellä puutarhapuolella ollut oksasaksia myytävänä, että ois voinut jo tehdä valmiiksi harvennuksen+?? Tuo rakas mieheni ujutti net puut oksineen päivineen autoon peräkontin kautta ja mie(istuin pienimpien kanssa takapenkillä) pitelin oksia , ettei net osu lapsiin. Tukkakin solmussa niitten oksien seassa :D
Miehellekin sopi jättää se citymarketissa käynti ja päätettiin viedä puut suoraan kotiin. Kauppaan mentiin sitten tornion Prismaan. ostokset oli jo miltei kaikki kerätty kärryyn, kun sähköt meni. Ei sitä ennen olekaan shoppailtu tunnelma valaistuksessa. Kassat kuites vielä toimi, joten saatiin jääkaappiin täytettä. Mie nauroin koko kotimatkan vedet silmissä tämän päivän juttuja. Oli vieläkin niitä kirsikkapuun silmuja vaatteissa ja varmaan hiuksissakin ja het perään sähkökatkos kaupassa ja väsymys, kyllä oli hauskaa.

Keskiviikkona piti käyttää pikkumies labrassa. Se otti pupun mukaan. Vieläkin pelotti sairaalaan meno, kun alkuvuoden lääkärikäynti pahan korvatulehduksen kanssa oli kamala kokemus.
Ihan hyvin sujui kuites siihen asti kun alettiin pistään. Poika oli minulla sylissä ja yks täti piti pojan kättä, toisen tädin piti ottaa se verikoe. Ennen näytteen ottoa kysyin kyllä, että saatkohan pidettyä kättä paikallaan kun tämä, vaikka onkin vain 3-vuotias, ei ole mikään piiperoinen vaan vahva poika. Täti nyökytteli. juupa juu. Kun sitten pistettiin, niin poika säikähti ja riuhtas kättään pois. Mustelmathan siitä tuli. Ei silti, ei poika kauaa itkenyt. Harmitti vain arka kyynärvarsi. Jostain kumman syystä nämä lääkärillä tm. käynnit lasten kanssa jäävät minun hoidettaviksi. Monenmoista jo koettu.

Perjantaina 14.5. Oli sitten aikomus mennä katsomaan taidenäyttelyä kaupungintalon ala-aulassa. Siellä oli lasten töitä näytillä. Mummo ja Ukki tulivat mukaan. Mutta mutta kun alkoi sataa kaatamalla vettä. Sitä tuli ihan hirveästi kun päästiin kaupungintalolle. Soitin toiseen autoon mummolle, että mitäs nyt kun ei autosta pääse lasten kanssa kastumatta. Vastaukseksi tuli että kauppakeskukseen kahville koko poppoo. Josko kahvittelujen jälkeen sade laantuisi niin että päästäisiin sinne näyttelyyn. Ja niinhän se meni, että sade muuttui tihkuksi ja ei kun menoksi. Seikkailu aamupäivä tämäkin. ja Hienoja töitä lapset tehneet. Suosittelen. Näyttely taisi olla avoinna 25.5. asti.

Saimme iltapäivällä oksasilppurin lainaan. Halusin puiden ja pensaiden trimmauksesta kertyneet oksat hyötykäyttöön. Siinä mie sitten niitä silppusin muun perheen touhutessa lähettyvillä ja vuoroin tarkkailemassa tätä minun touhua. Sitten mieheni veli haki oksia pihasta ja liekö käynyt puun kaatamassa ;D kun silppurin viereen ilmesty aikamoinen runko oksineen. Siinä se sitä sitten pilkko pienemmäksi ja mie tungin hakettimeen. Hauskaa oli. :D


Kuluneen viikon muita merkkipaaluja: vauva tarttuu esineeseen ja alkoi hekotella. Perunaakin kokeiltiin, joskin huonolla menestyksellä (huomenna uudelleen).

Tässä siis vain muutama esimerkki viime viikolta.
-------------------------------------------------------

...ehkä tämä meidän elämä ei olekaan niin tylsää kuin luulin. Potentiaalia riittää ;D